Sydän- ja aivoinfarktit

 Elimistön valtimoiden sairastumisherkkyys vaihtelee. Herkimpiä ovat sepelvaltimot, jotka kulkevat sydänlihaksen pinnalla ja tuovat happea sydänlihakseen.

Osittainen tukos aiheuttaa rasituksessa ilmenevää kipua rinnassa (angina pectoris) ja täysi tukos taas sydäninfarktin, jolloin osa sydänlihaksesta menee kuolioon.

Iskeeminen sydänsairaus on yleisin kuolinsyy Suomessa, siihen menehtyy vuosittain noin 12 000 ihmistä *.

Valtimotauti voi kehittyä myös aivovaltimoihin, joiden tukkeutuminen johtaa aivohalvaukseen. Aivohalvauksessa osa aivokudoksesta vaurioituu verenkierron tukoksen takia.

Aivohalvaukseen sairastuu Suomessa noin 14 000 henkeä vuosittain.

Aivohalvauksen kaksi muotoa ovat aivovaltimon tukkeuma tai vuoto. Tukkeuma aiheuttaa luonnollisesti hapenpuutteen, jolloin syntyy kuolio eli infarkti. Aivoverenvuodossa vuotava verisuoni vuotaa aivokudoksen alueelle ja aiheuttaa painetta ympärillä oleviin alueisiin, minkä seurauksena hermokudoksen toiminta häiriintyy.

Alaraajojen valtimoiden ahtautuminen voi aiheuttaa katkokävelyoireen.  Yksityiskohtaisempaa tietoa sydän- ja verisuonitaudeista saat esimerkiksi Suomen Sydänliiton julkaisuista tai netistä www.sydanliitto.fi