Sydän- ja verisuonitaudit

Sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisin kuolinsyy teollistuneissa maissa. Sepelvaltimotauti, sydäninfarkti ja aivoverenkierron häiriöt aiheuttavat puolet suomalaisten äkkikuolemista. Ne johtuvat yleensä valtimosuonien kovettumataudista (ateroskleroosista eli valtimotaudista).

Valtimonkovettumatauti/ateroskleroosi/valtimotauti

Verisuoniin kertyy rasvaa (kolesterolia) ja sidekudosta, jotka muodostavat kovettumia eli plakkeja. Kasvaessaan kovettumat ahtauttavat verisuonia ja vaikeuttavat veren pääsyä elimiin esim. sydämeen aiheuttaen rintakipua. Kovettuman pinta voi revetä, jolloin siihen kerääntyy verihiutaleita ja muodostuu verihyytymä. Tällöin suoni voi tukkeutua kokonaan ja veren pääsyn elimeen estyy. Se johtaa elimessä solujen kuolemaan, kuolioon esim. sydäninfarktiin.

Sydän- ja aivoinfarktit

 Elimistön valtimoiden sairastumisherkkyys vaihtelee. Herkimpiä ovat sepelvaltimot, jotka kulkevat sydänlihaksen pinnalla ja tuovat happea sydänlihakseen.

Osittainen tukos aiheuttaa rasituksessa ilmenevää kipua rinnassa (angina pectoris) ja täysi tukos taas sydäninfarktin, jolloin osa sydänlihaksesta menee kuolioon.

Iskeeminen sydänsairaus on yleisin kuolinsyy Suomessa, siihen menehtyy vuosittain noin 12 000 ihmistä *.

 Valtimotauti voi kehittyä myös aivovaltimoihin, joiden tukkeutuminen johtaa aivohalvaukseen. Aivohalvauksessa osa aivokudoksesta vaurioituu verenkierron tukoksen takia.

Aivohalvaukseen sairastuu Suomessa noin 14 000 henkeä vuosittain.

Aivohalvauksen kaksi muotoa ovat aivovaltimon tukkeuma tai vuoto. Tukkeuma aiheuttaa luonnollisesti hapenpuutteen, jolloin syntyy kuolio eli infarkti. Aivoverenvuodossa vuotava verisuoni vuotaa aivokudoksen alueelle ja aiheuttaa painetta ympärillä oleviin alueisiin, minkä seurauksena hermokudoksen toiminta häiriintyy.

Alaraajojen valtimoiden ahtautuminen voi aiheuttaa katkokävelyoireen.  Yksityiskohtaisempaa tietoa sydän- ja verisuonitaudeista saat esimerkiksi Suomen Sydänliiton julkaisuista tai netistä www.sydanliitto.fi

Riskitekijät

 Kovettumien muodostuminen alkaa verisuonen seinämän vaurioista. Valtimotaudin tärkeimmät riskitekijät ovat

• kohonnut kolesteroli
• tupakointi
• kohonnut verenpaine
• diabetes
• vähäinen liikunta

Kovettumia alkaa muodostua jo varhaisessa aikuisiässä. Joihinkin valtimotaudin riskiä nostaviin tekijöihin et voi vaikuttaa. Sellaisia ovat

• ikä
• sukupuoli
• perimä

Sen sijaan voit vaikuttaa

• ruokavalioon
• tupakointiin
• alkoholin käyttöön ja muihin elämäntapoihin.

Jos tunnistat itselläsi jonkin seuraavista tekijöistä, sinulla on normaalia korkeampi sydän- ja verisuonitautien riski:

• Tupakoit
• Sukulaisellasi on todettu valtimotauti työikäisenä.
• Olet yli 45-vuotias mies tai yli 55-vuotias nainen.
• Olet ylipainoinen/vatsakas (miehillä vyötärönympärys yli 90-100 cm, naisilla 84-90 cm).
• Et juuri harrasta liikuntaa.

Tai jos sinulla on

• korkea LDL-kolesteroli (eli ”huono” kolesteroli)
• pieni HDL-kolesteroli (”hyvä” kolesteroli)
• korkea triglyseridipitoisuus (eräs rasva-aine veressä)
• kohonnut verenpaine
• tyypin 2 diabetes

Sairastumisriskiä voidaan pienentää merkittävästi tunnistamalla riskitekijät ja vaikuttamalla yhteenkin niistä.

Valtimotaudin riskin moninkertaistuminen

Valtimotaudin riski moninkertaistuu, jos sinulla on useampi kuin yksi riskitekijä.
Riski kasvaa näin:

Esimerkiksi tupakoivan henkilön sairastumisriski on 1,6-kertainen tupakoimattomaan henkilöön verrattuna.  Jos hänen verenpaineensa on kohonnut, riskikerroin on jo 4,5, ja jos hänellä on myös korkea kolesteroli, riski sairastua on 16-kertainen.

Mitä useamman riskitekijän eliminoit, sen pienempi on sydänsairauden riskisi.

Olet suuren riskin henkilö, jos

• sinulla on todettu valtimotauti
• tyypin 2 diabetes
• tyypin 1 diabetes ja valkuaista virtsassa

tai sinulla ei ole näitä sairauksia, mutta  sinulla on useita seuraavaksi mainittuja riskitekijöitä

• perinnöllinen rasva-aineenvaihdunnan häiriö
• lähisuvussasi on todettu valtimotautia nuorella iällä (miehellä alle 55-vuotiaana ja naisella alle 65-vuotiaana)
• sinulla on hyvin korkea yhden riskitekijän taso:
• kokonaiskolesteroli > 8 mmol/l
• LDL-kolesteroli > 6 mmol/l
• verenpaine > 180/110 mmHg

Oman riskisi sairastua sydäninfarktiin tai aivohalvaukseen voit kartoittaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Finriski-laskurista.

Laskuri perustuu Finriski-tutkimukseen, joka on tehty Suomessa vuosina 1982, 1987 ja 1992. Tutkittujen sairastumista vakavaan sepelvaltimotautiin on seurattu 10 vuoden ajan. Laskurin avulla voit myös hahmottaa riskitekijöiden hoidon merkitystä, näet konkreettisesti miten paljon riskisi vähenee esimerkiksi tupakoinnin lopettamisella tai hoitamalla verenpaine ja kolesteroli tavoitearvoihin.

Valtimotautien ehkäisy ja hoito

 Valtimotautien ehkäisy onnistuu samoilla elämäntapamuutoksilla kuin diabeteksen hoito ja ehkäisy. Lue huolella elämäntavat  osio näiltä sivuilta, ja mieti mitä muutoksia juuri sinun on tehtävä.

Valtimotautien hoito

Valtimotautien hoito on riskitekijöiden hoitoa. Tärkeintä on hoitaa verensokeri, kolesteroliarvot sekä verenpaine sinulle henkilökohtaisesti asetettuihin tavoitearvoihin.

Verensokerin hoito

Verensokerin hoitovaihtoehdot on esitelty lyhyesti tässä.

Kohonnut verenpaine

Hoitamattomana kohonnut verenpaine moninkertaistaa vaarasi sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin, erityisesti aivohalvauksiin. Diabeetikon verenpaineen hoito on erityisen hyödyllistä. Siksi on tärkeää, että itse ymmärrät hoidon merkityksen ja sitoudut noudattamaan hoito-ohjeita. Jos et aina ymmärrä lääkärin ohjeita tai jokin asia jää sinulle epäselväksi, ole aktiivinen, kysy ja pyydä ymmärrettävä vastaus.

Normaali ja kohonnut verenpaine luokitellaan seuraavan taulukon mukaisesti:

Älä jätä verenpainettasi hoitamatta – kohonneena se moninkertaistaa sairastumisvaarasi.

Elämäntapamuutokset ovat aina oleellinen osa kohonneen verenpaineen hoitoa, vaikka käyttäisit myös verenpainelääkkeitä. Tärkeimmät muutokset, joita voit tehdä, on suolan saannin vähentäminen, liikunnan lisääminen, laihduttaminen ja tupakoinnin lopettaminen. Myös alkoholin käyttöä ja salmiakin sekä lakritsin napostelua kannattaa vähentää. Kahvin vaikutus verenpaineeseen on todennäköisesti ohimenevää, eikä kohtuullista kahvinjuontia tarvitse välttää.

Stressi ja kiireinen elämäntapa kohottavat verenpainetta. Erilaisten rentoutumismenetelmien vaikutusta on tutkittu, mutta niiden pysyvää vaikutusta ei ole pystytty osoittamaan. Jos koet itsesi stressaantuneeksi, on tärkeää, että etsit keinoja, joiden koet vähentävän stressiä. Suo itsellesi riittävästi lepoa ja tilaisuuksia jättää työhuolet sivuun.

Lääkehoito

Varsinkin lievissä tapauksissa elämäntapamuutosten vaikutuksia voidaan kokeilla pidempäänkin. Jos näyttää kuitenkin siltä, ettei haluttuja tuloksia saada kohdallasi aikaan, harkitaan lääkehoitoa.

Käytettävissä on monia eri vaikutusmekanismeilla toimivia verenpainelääkkeitä. Niistä löytyy myös sinulle tehokas ja turvallinen lääkitys. Lääkehoidon toteuttaminen on pitkäaikaista toimintaa ja se edellyttää hyvää yhteistyötä lääkärisi kanssa.  Saat lääkäriltä tietoa sinulle määrätyistä lääkkeistä ja niiden mahdollisista haittavaikutuksista. Keskustele aina lääkärisi kanssa, jos epäilet syömiesi lääkkeiden aiheuttavan ei-toivottuja vaikutuksia. Ongelma ratkeaa yleensä lääkettä vaihtamalla tai joskus myös annosta pienentämällä.

Kolesteroli

Mitä kolesteroli on?

Kolesteroli on kellertävää ja vahamaista rasva-ainetta, jota esiintyy luonnostaan elimistössä. Me kaikki tarvitsemme kolesterolia elimistömme normaaliin toimintaan. Ilman sitä solumme eivät toimi kunnolla. Itse asiassa elämä ei olisi mahdollista, ellei elimistössä olisi riittävästi kolesterolia. Me kaikki tarvitsemme kolesterolia elimistömme normaaliin toimintaan.

Elimistö saa kolesterolia kahdesta eri lähteestä. Noin 70 % kolesterolista muodostuu elimistössä, pääasiassa maksassa, ja loput 30 % saadaan ruoasta. Osalla väestöstä ravinnon kolesteroli imeytyy tehokkaammin ja vaikuttaa suurentavasti veren kolesterolipitoisuuteen. Toisilla korkea kolesterolipitoisuus johtuu pääosin elimistön omasta tuotannosta

Kolesterolia on kahta lajia

LDL on ns. ”huono kolesteroli”, koska se kuljettaa ylimääräistä kolesterolia kudoksiin ja valtimoiden seinämiin. HDL puolestaan on ”hyvä kolesteroli”, sillä se poistaa ylimääräistä kolesterolia elimistöstä. Lisäksi elimistössä on triglyseridejä, jotka sisältävät rasvaa ja ovat elimistön energian lähteitä.

Kohonnut kolesteroli on haitallista jokaiselle, mutta erityisen haitallista se on suuren riskin henkilöille (ks. suuren riskin henkilön määritelmä Valtimotautiriskin moninkertaistuminen)

Suuren riskin henkilöiden hoidon tavoitteet ovat matalammat:

• kokonaiskolesteroli alle 4,5 mmol/l
• LDL-kolesteroli alle 2,5 mmol/

Valtimotautia sairastavan diabeetikon hoidon tavoite:

• LDL-kolesteroli alle 1,8 mmol

Korkean kolesterolin hoito

Kohonneen kolesterolin hoidon tavoitteena on ehkäistä sydän- ja verisuonitautiin (kuten esim. sepel-, aivo- ja alaraajojen valtimotautiin) sairastumista. Näihin jo sairastuneilla hoito tähtää taudin etenemisen hidastamiseen ja uusien tapahtumien esim. sydäninfarktin estoon.

Kohonneen kolesterolin hoito aloitetaan yleensä elämäntapamuutoksilla. Ellei haluttua tulosta saavuteta, aloitetaan lääkehoito. Mikäli sinulla on muitakin riskitekijöitä (todettu valtimotauti tai tyypin 2 diabetes) lääkitys voidaan aloittaa jo varhaisemmassa vaiheessa ja esimerkiksi sydäninfarktin yhteydessä jo sairaalahoidon aikana. Ruokavaliohoitoa on tarkoitus jatkaa, vaikka lääkehoito aloitetaan.

Elämäntapamuutokset

Kolesterolipitoisuuksiin voit vaikuttaa elämäntapamuutoksilla, eli tarkistamalla ravintotottumuksiasi, lisäämällä liikuntaa ja/tai kolesterolipitoisuuksiin vaikuttavalla lääkehoidolla.  Tyydyttyneen rasvan vähentäminen vähentää veren LDL-pitoisuutta.

Useilla henkilöillä perimä on tärkeä kolesteroliin vaikuttava tekijä ravinnon ja elämäntapojen ohella.

Terveellinen ruokavalio ja painonhallinta kuuluvat aina hoitoon, vaikka söisitkin lääkkeitä. Vaikutat olennaisesti hoidon onnistumiseen vähentämällä kovien rasvojen käyttöä (esim. maitorasvat) ja syömällä runsaasti kasviksia, hedelmiä ja marjoja. Käytä lääkkeitä annettujen ohjeiden mukaan. Lääkehoidon yhteydessä elämäntapamuutoksen toteuttaminen on ensisijaisen tärkeää, koska ne tehostavat toistensa vaikutuksia.

Lääkehoito kolesterolin alentamisessa

Lääkehoito on nykyisin  tehokasta, mutta hyöty jää vähäiseksi, jos ruokavalio ja elämäntavat ovat rempallaan. Maksa tuottaa elimistön kolesterolista noin 70 %. Lääkehoidon ensisijainen tavoite on maksan tuottaman kolesterolin määrän vähentäminen.

Kolesterolin alentamiseksi on Suomessa käytössä neljä lääkeaineluokkaa (statiinit, resiinit, fibraatit ja kolesterolin imeytymistä estävät aineet).

Kysy omalta lääkäriltäsi sinulle sopivin vaihtoehto.